Mistä ratkaisukeskeisyydessä on kyse?
Menetelmä pohjautuu ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan, jossa työskentelytapa on luonteeltaan lyhytaikaista ja hyvin yksilöllistä. Tavoitteista ja haasteista riippuen tapaamisia voi olla 4 tai 10 kertaa. Aikaa ei ole toisaalta rajoitettu mutta se ei ole myöskään ”pakkolyhyttä”.
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ongelmiin on myönteinen ja hyvin maanläheinen. Parhaimmillaan se on yksinkertaista ja fiksua, eikä huumorikaan ole kielletty. Ajatellaan, että ehkä meidän ei tarvitse olla niin kiinnostuneita menneisyydestä ja siitä mistä ongelmat mahdollisesti johtuvat, vaan siitä mikä niitä ylläpitää? Mitä tässä hetkessä, juuri nyt tapahtuu tai miten tapamme puhua vaikuttaa ongelmiin?
Ratkaisukeskeinen on selvästi sanana sellainen, että se kiinnostaa ihmisiä. Siinä on ”lupaus ratkaisusta ongelmaan”. Se on huomattu monella alalla ja nykyään ratkaisukeskeisyydestä puhutaan terapian lisäksi politiikassa, myynnissä, erilaisissa valmennuksissa, coachingissa, työnohjauksessa, fysikaalisissa hoidoissa jne.
EDUT JA HYÖDYT
Pystyt kohentamaan elämänlatuasi ja saavuttamaan haluamasi muutoksen
HISTORIA
Ratkaisukeskeisyys metodina on kehittynyt 1970 luvulla Yhdysvalloissa
MENETELMÄT
Visio paremmasta tulavaisuudesta ja voimavarat joilla se rakennetaan
Kenelle Ratkaisukeskeisestä Valmennuksesta on hyötyä?
Ratkaisukeskeinen valmennus ja lyhytterapia sopii kaikille, joilla on elämässään jokin sellainen asia, johon haluaa muutosta.
Usein ajatellaan, että omat ongelmat ovat niin vähäisiä, että ei niiden takia kannata hakeutua kenenkään juttusille. On kuitenkin niin, että pieniltäkin tuntuvat asiat saattavat pitkällä aikavälillä vaikuttaa hyvinkin epäsuotuisasti omaan tulevaisuuteen ja hyvinvointiin.
Ihan samalla tavalla, kuin kehomme tarvitsee huolenpitoa, niin myös mielemme tarvitsee huolenpitoa. Suomalaisessa kulttuurissa olemme ehkä hiukan tottumattomia siihen ajatukseen, että menisimme terapeutin kanssa juttelemaan ongelmistamme. Tästä johtuen kynnys hakeutua ammattiavun ääreen voi olla tarpeettoman suuri.
Toivottavasti jokaisella ihmisellä on ystäviä, joiden kanssa pystyy jakamaan tunteitaan ja huoliaan ja saa ymmärrystä osakseen. Hyvä kuuntelija on aarre ja suureksi avuksi huolissa.
Ratkaisukeskeinen valmennus tai terapia edellyttää tekijältään ratkaisukeskeisiä haastattelutaitoja asiakkaan voimavarojen ja vahvuuksien löytämiseksi, joiden avulla asiakas pystyy tekemään visiostaan totta. Toiminta on tavoitteellista ja perustuu selkeisiin vaiheisiin.
Ammattiauttajan kanssa keskustelu on aina luottamuksellista.
Mitä saat?
- Ammattilaisen avun ja tuen
- Helpotusta, kun saat keskustella asioistasi
- Työkaluja, nykyaikainen menetelmä apunasi
- Elämänhallintasi paranee
- Parisuhde paranee
- Olet vahvempi sinä, voimavarojesi ja vahvuuksiesi vahvistamista
Ratkaisukeskeisyyden taustat
Ratkaisukeskeisen lähestymistavan ovat kehittäneet Steve de Shazer ja Insoo Kim Berg työtovereineen Brief Family Therapy Centerissä Milwaukeessa Yhdysvalloissa 1970 luvulla. De Shazer ja Berg työskentelivät koko ammatillisen uransa yksilöiden, perheiden ja pariskuntien kanssa kohdaten työssään laajan kirjon erilaisia inhimillisiä ongelmia.
De Shazer oivalsi työssään, että ongelman ja sen ratkaisun välillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä. He eivät tyytyneet hyväksymään vallitsevia näkemyksiä siitä, miten terapiaa tulisi tehdä. Ongelmalähtöisestä ajattelumallista siirryttiin tulevaisuusorientoituneeseen voimavaroja ja vahvuuksia tukevaan malliin.
Menetelmät perustuvat muun muassa Gregory Batesonin varhaiseen kommunikaatiotutkimukseen (1951) ja Milton H. Ericksonin psykoterapeuttiseen lähestymistapaan. Bateson oli muun muassa kulttuuriantropologi, psykologi, sosiologi, tietoteoreetikko, kyberneetikko, kielentutkija ja oppimistutkija.
Milton H. Erickson oli yhdysvaltalainen lääkäri ja psykiatri, joka erikoistui hypnoterapiaan ja perheterapiaan. Hänen terapiaotteensa olivat omintakeisia ja ehkä siksikin usein menestyksellisiä. Hän käytti narratiivista menetelmää ja metaforia terapiassaan. Hän on eräs lyhytterapian edelläkävijöitä ja kuuluu myös ensimmäisiin terapeutteihin, jotka tutkivat ihmisen psyykkisiä ongelmia perhesysteemitaustalta. Lyhytterapeuttisiin lähestymisiin luettava ratkaisukeskeinen psykoterapia sai vaikutteita Milton H. Ericksonin opeista. Hän vältti psykopatologiaan liittyviä terapeuttisia lähestymistapoja. Niiden sijaan hän piti kaikkia asiakkaitaan pohjimmiltaan terveinä. Hänen vaikutuksensa näkyi myös NLP:n kehittymisessä.
Valmennus vai Terapia?
Ratkaisukeskeinen terapia ja valmennus perustuvat ratkaisukeskeisiin haastattelutaitoihin, keskusteluun ja harjoitteisiin asiakkaan kanssa. Pyrkimyksenä on auttaa asiakasta kehittämään visio paremmasta tulevaisuudesta ja ohjata asiakasta ja valmentajaa tai terapeuttia näkemään paremmin niitä vahvuuksia ja voimavaroja, joiden avulla asiakkaat voivat tehdä visiosta totta.
Lähtökohtana on näkemys, joka kunnioittaa asiakkaan tapaa nähdä asiat ja pyrkimyksenä on siirtyä ongelmalähtöisyydestä ratkaisujen rakentamiseen. Nimike voisi olla ihan yhtä hyvin Ratkaisukeskeinen Coaching tai Lyhytterapia kuin valmennus. Terapia sana ymmärretään suomessa sairauteen liittyvänä lääketieteellisenä terminä ja se saattaa olla harhaanjohtavaa.
Ratkaisukeskeisyys menetelmänä
Ratkaisukeskeisillä menetelmillä pyritään vaikuttamaan positiivisella tavalla tulevaisuuteen jokaisen omat voimavarat huomioiden. Pyrkimys on löytää jokaiselle henkilökohtaisesti sopivat stepit oman tavoitteen saavuttamiseksi. Menetelmään kuulu sarja työkäluja, joilla saadaan aikaan ratkaisuja haasteisiin ja valjastetaan sisäiset ja ulkoiset voimavarat muutoksen aikaansaamiseksi.
Ratkaisukeskeistä lähestymistä voisi kuvailla näin:
Asiakaskeskeisyys – Asiantuntijuus asiakkaalla – Voimauttavaa keskustelua – Toiveikkuus – Tulevaisuusorientoitunutta – Luodaan kuvaa siitä kuinka asiat tulevaisuudessa on kun kaikki on hyvin – Hyödynnetään asiakkaan verkostoa, yhteisöä – Osaamme jutella rakentavalla tavalla – Kaiken voi hyödyntää – Ratkaisukeskeisyyden vastakohta on liiallinen ongelmakeskeisyys – katsotaan ja rakennetaan parempaa tulevaisuutta – liika analyysi voi aiheuttaa paralyysia – Mihin kiinnitetään huomiota, se kasvaa – ratkaisukeskeinen tai mieluummin onnistumiskeskeinen tai edistyskeskeinen – Ei ohiteta ongelmia, niihin ei keskitytä pidempään kuin on tarpeen – Ei erityisesti kasata ongelmamateriaalia ja jauheta liikaa ongelmien syitä ja ongelmaa